Stressi vs. aivojesi hyvinvointi

Tiesitko, että tuoreiden tutkimusten mukaan jatkuva aivojen ylikuormitus voi johtaa niiden fyysisiin muutoksiin ja jopa surkastumiseen? Seurauksena voi olla erilaisia sairauksia, kuten masennusta, ahdistusta ja Alzheimerin tautia. Sitä ennen liiallinen stressi on jo todennäköisesti saanut aikaan tai lisännyt mm. ärtyneisyyttä, unettomuutta, uupumusta, epätodellisuuden tunnetta ja keskittymisvaikeuksia. Muisti on voinut alkaa niin sanotusti ”pätkimään”.

Stressireaktio on itsessään ihan hyvä ja hyödyllinen asia. Se on puolustautumismekanismi. Siitä on hyötyä esimerkiksi silloin, kun ylität katua ja huomaat viime tingassa, että auto on ajaa päällesi. Stressireaktio laukaisee ahdistuksen sinussa ja hyppäät vaistomaisesti sivuun auton alta. Sydän tykyttää ja hengitys kiihtyy. Ilman stressireaktiota olisit jäänyt auton alle ja ehkä kuollut. Aikanaan, kun esivanhempamme keskittyivät elämässään ruuan hankintaan metsästämällä, valppaus, jota sopiva stressi toi, auttoi saamaan saalista ja puolustautumaan vaikkapa petojen hyökkäyksiltä. Mutta kun mahdollinen vaara oli ohi ja ruokaa hankittuna, stressi laski ja aivot saivat levätä. Oli aika keskittyä muuhun.

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa aivot saavat jatkuvasti ärsykkeitä. Työpäivä, vaikka se olisi normien mukainen 8 tuntia, uuvuttaa ja pahimmillaan vahingoittaa aivoja. Ja monestihan työpäivä voi olla pitempikin. Teetkö töitä tai ajatteletko niitä myös työmatkoilla ja kotona?

Lisäksi meille tyrkytetään informaatiota ja ärsykkeitä joka paikassa. Netti on melkein aina mukana. Samoin sosiaalinen media eri muodoissaan. Olemme huomaamattamme ajautuneet siihen, että tarkastamme, tsekkaamme, päivitämme – jatkuvasti. Ja melu! Se on nykyään lähes joka paikassa läsnä.

Yksityiselämä, sosiaaliset suhteet ja perhe-elämäkin ovat kaikki kokeneet melkoisen muutoksen. Nykyään niissäkin on aivan erilaisia paineita kuin ennen. Pitää jotenkin suorittaa ja saavuttaa ja täyttää vaatimuksia ja paineita ja odotuksia. Tästä kaikesta seuraa väistämättä kokemus omasta epätäydellisyydestä tai riittämättömyydestä.  Jossain vaiheessa tulee tilanne, että aivomme uupuvat totaalisesti. Jaksaminen vain yksinkertaisesti loppuu. Tämä ärsykkeiden tulva on kuin loppumaton petolauma, joka jatkuvasti käy kimppusi ja yrittää saada sinut hengiltä. Aivosi huutavat lepoa!

Miten sitten voimme vähentää stressiä niin, että aivomme voisivat paremmin? Alla ihan muutama asia, mitkä kannattaa huomioida. ”Helppo sanoa”, voit ehkä tokaista! Se on totta. On helppo sanoa mitä tehdä. Näiden tosiasioiden tueksi tarvitaan toki myös niitä tarkentavia yksilöllisiä neuvoja ja paljon harjoitusta. Apua on olemassa. Ja tarjolla!

  1. On nykyajan harhaluulo, että suorittaminen = onnellisuus. Ja: jatkuva saavuttaminen = onnellisuus. Todellisuudessa onnellisuus = onnellisuus. Ja: Onnellisuus ilman suorittamista = onnellisuus. Pyri siis ensisijaisesti onnellisuuteen.
  2. Jos huomaat ajattelevasi jatkuvasti jotakin epämiellyttävää (eli murehtivasi) – sellaista mille et voi mitään, harjoittele suhtautumaan asiaan niin, että koet sen vähemmän uhkaavaksi> Harjoittele tietoisesti sopivaa välinpitämättömyyttä.
  3. Tunnista suhtautumisesi murehtimiseen. Harjoittele murehtimisen lopettamista ja/tai rajoittamista: sovi vaikkapa päivittäinen murehtimisaika, esimerkiksi klo 18–19, jota ennen ja jonka jälkeen teet muuta etkä murehdi. Älä koeta pakottaa tiettyjä ahdistavia ajatuksia pois, vaan hyväksy niiden läsnäolo. Älä kontrolloi niitä (ajatusten kontrollointi on murehtimista).
  4. Onko sinulla ongelma? -Ratkaise se, älä murehdi. Etkö pysty ratkaisemaan sitä? -Älä silti murehdi. Murehtiminen ei auta ratkaisemaan ongelmaa. Ratkaise osa tai osia ongelmasta, jos se on mahdollista, äläkä turhaan murehdi.
  5. Tee mukavia asioita itsekkäästi.
  6. Vähennä suorittamista. Se vähentää stressiä ja huomaat, että todellisuudessa suoritustasosi paranee.
  7. Hanki apua tueksesi. Aivojen hyvinvointikoulutuksia on tarjolla. Kysy lisää allekirjoittaneelta.

Olli Saario

Lataa ILMAINEN opas: 7 TOIMIVAA tapaa voittaa esiintymisjännitys
Nimi:

Email:

Ajankohtaista

Seuraava esiintymisjännitys ja esiintymistaito -työpaja yksityisille Tampereella 5/2021. Lue lisää

Yrityksille yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yksityisille järjestämme työpajoja.

Keitä olemme?


Ari

Private CBT therapist specializing in Social Anxiety and OCD
Fully accredited - British Association for Behavioural and Cognitive Psychotherapies (BABCP)
PG Dip in CBT: University of Southampton, UK
Psykiatrinen sairaanhoitaja: Valvira

Olli

Koulutettu myynnin ja asiakaspalvelun ammattilainen, esiintymiskouluttaja

Miksi M.O.K.A.?

Meillä (M.O.K.A-miehillä) on useiden vuosien kokemusta Britanniasta ja Suomesta siitä, miten esiintymisjännitys voitetaan tutkituilla CBT-menetelmillä; esimerkiksi oppimalla miten oikeasti voit olla rennompi, etkä pelkää mokaamista. CBT on Britanniassa julkisessa terveydenhuollossa ykkösvaihtoehto kaikenlaisen ahdistuksen ja jännittämisen hoitamiseen, koska se toimii. Useimmissa esiintymiskoulutusohjelmissa esimerkiksi esiintymisjännittämisen ongelma esitellään, mutta sitä ei muuteta. CBT muuttaa.

Myös yksityinen sektori on huomannut CBT:n tehokkuuden ja ottanut sen laajalti käyttöön. Meillä on CBT:n virallinen koulutus (University of Southampton) ja BABCP:n laillistus sekä käytännön kokemus CBT:n soveltamisesta yritysmaailmaan ja yksityisille. Se toimii tehokkaasti, jännittämisen voittamiseen, ja esiintymistaitojen parantamiseen - tavoitteiden saavuttamiseen.

Olemme myös myynnin, asiakaspalvelun, esiintymistaitojen ja neuvottelutaitojen koulutettuja ammattilaisia.

CBT-Fast Oy
Y-tunnus 2704619-9
Paavo Kolin katu 7 A 13, 33720 Tampere
ajpublishing@gmail.com

2021 © CBT-Fast Oy