Pitääkö olla huolissaan?

Musertava stressi ja huoli

Kannattaako olla huolissaan? Mistä olet huolissasi?
TVssä pyörivä suosittu sarja ”pitääkö olla huolissaan” innoitti minut kirjoittamaan tämän ja muita artikkeleita huolissaan olemisesta, stressistä ja murehtimisesta. Niiden hyödyistä. Eli pitääkö olla huolissaan?

On koronaa ja ilmastonmuutosta. Nuorten työttömyys lisääntyy ja yli viisikymppisten työttömien työllistyminen näyttää mahdottomalta. Ne onnelliset, jotka ovat töissä tekevät yhä enemmän, stressaantuvat ja uupuvat. Sitä paitsi työpaikka voi mennä. Sota voi tulla. Terveys pettää. Nuppi sekoaa.

Huolia toki on ja jotkut niistä koskevat ihan todellisia, olemassa olevia ongelmia, niin kuin nyt vaikka tuo korona. Koronvirus on olemassa ja se nyt ainakin vielä jyllää kaikkialla. Se on olemassa oleva ongelma, jota ratkaistaan yhteiskunnan voimin. Toiset huolet ja murheet ovat ”mitä jos?” huolia. Vaikkapa tuo terveyden pettäminen. Jos terveytesi ei ole vielä pettänyt, niin se on ”mitä, jos” ongelma: ”Mitä jos saan koronatartunnan?”; ”Mitä jos saan syövän?”; ”Mitä jos minua kritisoidaan?”; ”Mitä jos mokaan?”; ”Mitä jos sairastun skitsofreniaa?” Ongelmaa ei ole olemassa, mutta se on mahdollinen. Kaikkia näitä tulee pyöritettyä päässä, eli murehdittua. Stressi on jatkuva.

Ongelmia ja stressin aiheita, joita murehdimme, on kolmenlaisia.

  1. Ongelma on todellinen, olemassa oleva, ja sen voi ratkaista, itse tai vaikka terveydenhuolto. (esimerkiksi koronapandemia, jota sinä tosin et voi ratkaista, mutta yhteiskunta ratkaisee sitä askel kerrallaan – tai henkilökohtaisempi esimerkki: jännitän esiintymistä liikaa tms.)
  2. Ongelma on todellinen, olemassa oleva ja sitä ei voi ratkaista (esimerkiksi parantumaton sairaus)
  3. Ongelma on mahdollinen (mitä jos kysymykset) = ongelma, jota ei ole.

Kun ongelma on tyyppiä 1, kannattaako siitä olla huolissaan?
Murehtiminen/streassaaminen pyörii kehää, näin: ”miksi olen tällainen jännittäjä?; mokaan varmasti esitykseni, en saa suutani auki, kaikki äkevät millainen jännittäjä olen…”
Onko murehtimisesta hyötyä? Ei tietenkään. Mitä sitten kannattaa tehdä? Tietenkin lopettaa murehtiminen ja sen sijaan ratkaista se ongelma. Nyt heti, tai aikatauluttaa ja ratkaista askel kerrallaan. Huolissaan oleminen vie vain energiaa ja huomiota pois siitä mitä voi tehdä. Stressi ei ainakaan vähene. Stressin seuraukset ovat lisääntynyt ahdistus. Ja murehtiminen lisääntyy.

Entä kun ongelma on tyyppiä 2; kannattaako sitä stressata ja murehtia? Tähän tapaan kehä pyörii: ”Hirveää tämä selkärankareuma. En voi tehdä enää mitään. En voi nauttia enää mistään. Hirveää tämä selkärankareuma…” Tai: ”Kamalaa kun ilmastomuutos tapahtuu, sitä ei voi peruuttaa, koko maailma on tuhoon tuomittu, lapsilla ei ole tulevaisuutta, en voi keskittyä mihinkään, ilmastomuutos on kauhea asia…”
Onko murehtimisesta hyötyä? No ei. Huolissaan olemalla lisää vain toisen ongelman olemassa olevan lisäksi. Stressi oli ensin ilmastonmuutoksesta, nyt myös omasta ahdistuksesta. Nyt et vain sairasta selkärankareumaa, lisäksi olet ahdistunut koko ajan. Mitä kannattaa tehdä murehtimisen sijaan? Ratkaista se osa ongelmaa, jonka voit. Tee oma pieni osasi ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi tai jarruttamiseksi. Tee jotain mitä selkä sallii tehdä. Älä keskity murehtimiseen.

Mutta, joku sanoo: ei se niin helppoa ole!  No, ei tietenkään. Kuka muka sanoi, että se on helppoa? Jos ongelma on todellinen on vaikea olla keskittymättä siihen. Mutta. Huomaa, että asialle voi (ehkä) tehdä jotain. Esimerkiksi esiintymisjännitys, stressi, ahdistus, ovat kaikki sellaisia ongelmia joita voidaan voittaa CBT menetelmillä.
Silloinkin kun ongelma on sellaista laatua, että sitä ei ole – tyyppi 3 – on vaikea irrottautua stressin kehästä. Kyse on kuitenkin siitä mikä on hyödyllistä ja mikä haitallista. Siitä, että onko murehtimisesta hyötyä. Ei siitä mikä on helppoa. Tehdään se mikä voidaan stressin vähentämiseksi.
Avainasia on sama kuin ongelmatyypissä 1: lopeta murehtiminen ja huolissaan oleminen. Ratkaise se mitä voit – ja muu aika: ole vain huolehtimatta. Stressi vähenee, ahdistus lievenee. Parempi sekin on kuin ei mitään.

Nyt tullaa mieliaiheeseeni: ongelmatyyppi 3, ”mitä jos” murheet. Kannattaako niitä murehtia? Esimerkiksi näin:
”Mitä jos saan tartunnan?”; ”paheneekohan pandemia/ilmastomuutos/rikollisuus…?”; ”Mitä jos en saa koskaan töitä?”; ”Mitä jos asunto ei mene koskaan kaupaksi?”; ”Huomataankohan minun jännittämiseni?”; ”Entä jos puolisoni ajaa kolarin?”; ”Sekoanko?”; ”Jäänkö yksin?”…ja niin edelleen ja niin edelleen. Tämä ongelmatyyppi on siis niin sanottu mahdollinen ongelma. Se on muotoa ”mitä jos?”. Koska se on mitä, jos ongelma se on ongelma, jota ei todellisuudessa ole. Eikä ehkä koskaan tule. Mutta, koska se on mahdollinen, niin moni kokee, että sitä kannattaa murehtia, tai jotenkin sitä pitää murehtia ja olla huolissaan. Pitää olla stressaantunut. Pitääkö oikeasti? Auttaako se? Poistaako murehtiminen sen mahdollisuuden, mitä pelkäät? Tuoko murehtiminen lisää varmuutta? Todellisuudessa huolissaan oleminen saa vain aikaan sen, että ongelma tuntuu todemmalta ja olet jatkuvasti ahdistunut ja levoton. Ja stressaantunut. Eli samoin kuin muissakin ongelmatyypeissä, todellisuudessa murehtiminen vain saa aikaan sen, että huomiokykysi huomata ratkaistavia ongelmia alenee, energiataso laskee, et oikein jaksa mitään, kun pitää niin paljon murehtia. Ja kuitenkaan et voi ratkaista mitään Miksi? Koska ongelmaa ei ole! Kuinka voit ratkaista ongelman, jota ei ole? Voit ainoastaan murehtia sitä ja siten lisätä stressiä ja ahdistusta.
Eli kannattaako ”mahdollista” ongelmaa murehtia? Ei tietenkään. Mitä kannattaa tehdä? Harjoitella välinpitämätöntä asennetta. Tehdä jotain muuta kuin murehtia, mitä muuta tahansa, kunhan et koeta ratkaista ongelmaa, jota ei ole. Mene vaikka uimaan. Lenkille. Ala leipoa. Lue kirjaa, katso elokuvaa, juttele kaverin kanssa, pelaa pelejä, laula lauluja, kuuntele musiikkia, liity johonkin seuraan, ala harrastaa. Stressi vähenee, hyvä olo lisäääntyy…Tai jos mikään ei auta, tilaa konsultaatio Ollilta ja Arilta, tai varaa terapiaa Arilta!

Oletko kova huolehtimaan? Mitä jos harjoittelisit välinpitämättömyyttä? Tästä lisää tulevassa artikkelissa.

Lataa ILMAINEN opas: 7 TOIMIVAA tapaa voittaa esiintymisjännitys
Nimi:

Email:

Ajankohtaista

Seuraava esiintymisjännitys ja esiintymistaito -työpaja yksityisille Tampereella 5/2021. Lue lisää

Yrityksille yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yksityisille järjestämme työpajoja.

Keitä olemme?


Ari

Private CBT therapist specializing in Social Anxiety and OCD
Fully accredited - British Association for Behavioural and Cognitive Psychotherapies (BABCP)
PG Dip in CBT: University of Southampton, UK
Psykiatrinen sairaanhoitaja: Valvira

Olli

Koulutettu myynnin ja asiakaspalvelun ammattilainen, esiintymiskouluttaja

Miksi M.O.K.A.?

Meillä (M.O.K.A-miehillä) on useiden vuosien kokemusta Britanniasta ja Suomesta siitä, miten esiintymisjännitys voitetaan tutkituilla CBT-menetelmillä; esimerkiksi oppimalla miten oikeasti voit olla rennompi, etkä pelkää mokaamista. CBT on Britanniassa julkisessa terveydenhuollossa ykkösvaihtoehto kaikenlaisen ahdistuksen ja jännittämisen hoitamiseen, koska se toimii. Useimmissa esiintymiskoulutusohjelmissa esimerkiksi esiintymisjännittämisen ongelma esitellään, mutta sitä ei muuteta. CBT muuttaa.

Myös yksityinen sektori on huomannut CBT:n tehokkuuden ja ottanut sen laajalti käyttöön. Meillä on CBT:n virallinen koulutus (University of Southampton) ja BABCP:n laillistus sekä käytännön kokemus CBT:n soveltamisesta yritysmaailmaan ja yksityisille. Se toimii tehokkaasti, jännittämisen voittamiseen, ja esiintymistaitojen parantamiseen - tavoitteiden saavuttamiseen.

Olemme myös myynnin, asiakaspalvelun, esiintymistaitojen ja neuvottelutaitojen koulutettuja ammattilaisia.

CBT-Fast Oy
Y-tunnus 2704619-9
Paavo Kolin katu 7 A 13, 33720 Tampere
ajpublishing@gmail.com

2021 © CBT-Fast Oy